Tarmo palasi Kotkaan

Lehdistötiedote 18.5.2017

Museojäänmurtaja Tarmo palaa Kotkaan viiden kuukauden korjaustelakoinnin jälkeen

Suomen talvimerenkulun konkari, 110-vuotias höyryjäänmurtaja Tarmo palaa toukokuun loppupuolella kotisatamaan Merikeskus Vellamon museoaluslaituriin Kotkaan. Vuonna 2015 eduskunta myönsi neljännessä lisätalousarviossaan Tarmon telakointiin ja kunnostukseen 950 000 euroa ja merenkulkuhistoriamme aarteisiin kuuluva alus on nyt läpikäynyt mittavan korjauksen Alfons Håkansin telakalla Suomenlinnassa.

Osana Suomen merimuseon näyttelyitä Tarmo juhlistaa osaltaan Suomi 100 -juhlavuotta.

”Tarmo on ollut Alfons Håkansin Suomenlinnan telakalla kipeästi kaivatussa korjaustelakoinnissa reilut viisi kuukautta. On upeaa, että voimme näyttää yleisölle suurella pieteetillä korjatun kansallisaarteemme näin Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuonna”, sanoo johtaja Tiina Mertanen Suomen merimuseosta.

Suomen merenkulun kansalliskokoelmaan kuuluva ja käytönaikaisessa asussa säilytetty kansainvälisestikin arvokas museojäänmurtaja rakennettiin Englannissa 1907 ja oli Merenkulkuhallituksen käytössä vuoteen 1970 asti, jonka jälkeen se päätettiin kunnostaa museoalukseksi.

Tarmo oli valmistuessaan Suomen valtion kolmas jäänmurtaja. Ulkomaankaupan kasvaessa 1900-luvun alussa kaksi aiempaa murtajaa, vuonna 1889 valmistunut Murtaja ja vuonna 1898 valmistunut Sampo, eivät enää riittäneet ylläpitämään väyliä talviliikenteelle.

Tarmon historia sisältää arkista, mutta Suomen tuonnille ja viennille elintärkeää ympärivuotista kaupankäyntiä, sekä värikkäitä ja vaarallisiakin vaiheita: Tarmo kaapattiin sisällissodan aikana ja joutui pommituksen kohteeksi Kotkan satamassa 18.1.1940. Kesästä 2008 lähtien Tarmo on ollut avoinna yleisölle Merikeskus Vellamon museoaluslaiturissa.

Laivan korjaustelakointi tehtiin Alfons Håkans -varustamon Suomenlinnan telakalla. Korjaustelakoinnin aikana on tehty paljon pikkutarkkaa työtä, joka on tuottanut arvokasta tutkimusaineistoa ja ympäristöystävällisempiä työtapoja.

”Työ oli hyvinkin pikkutarkkaa, koska kunnioitimme laivaa työn joka osa-alueella. Olemme harjaantuneet erikoisalusten korjauksiin ja käytämme kaikessa työssämme moderneja ja ympäristöystävällisiä menetelmiä. Tarmon alkuperäinen teräsmateriaali tutkittiin laboratoriossa oikeiden hitsauslisäaineiden kartoittamiseksi. Pintakäsittelyn ruosteenpoisto-osuus suoritettiin modernilla vesipuhallus-menetelmällä, joka säästää ympäristöä ja itse alusta. Aluksessa käytetyt materiaalit ja lisäaineet ovat nyt dokumentoitu paremmin kuin koskaan aiemmin ja se auttaa aluksen kunnossapidossa myös tulevaisuudessa”, kertoo telakan johtaja Tero Hänninen.

Telakointiprojektin yhteydessä Suomen merimuseossa käydään läpi Tarmon esineistö ja arkistoaineisto. Kokoelmat luetteloidaan, konservoidaan ja digitoidaan. Samalla saadaan paljon uutta tietoa mm. esineistöstä ja aineistoa tästä tiettävästi maailman toiseksi vanhimmasta säilyneestä höyryjäänmurtajasta. Aineisto tulee tämän vuoden kuluessa selattavaksi museoiden, arkistojen ja kirjastojen hakupalvelu Finnaan. Kokoelman saavutettavuuden parantamiseksi alus on lisäksi 3D-kuvattu ulkopuolelta ja tullaan myös 360 °-kuvaamaan sisäpuolelta.